Uusi vuosi, uudet kujeet

Helouu muruset! Ja oikeen hyvää Uutta vuotta!! Meidän vuosi vaihtui mukavasti. Oltiin Sailalla ja niinku kuvista näkyy oli kuoharia ja oli siideriä.. eli ei se ihan kuivin suin vaihtunut. Ilta meni nopsaan: syötiin nakkeja ja perunasalaattia! Katteltiin raketteja. Valettiin vähän tinaa, ennustukset tinojen muodon mukaan katottiin jostain netin ihmeellisestä maailmasta, eikä kukaan meistä tainnu olla ihan tyytyväinen seuraavan vuoden ennustuksiin :D Oli surua, ystävän kanssa riitautumista, varattomuutta ja mitä kaikkee sitä oli.. pöh! 

Tästä vuodesta ois parempi tulla yhtä hyvä ku vuodesta 2014!

En tehnyt mitään uuden vuoden lupauksia, kun tiiän etten osaa niitä pitää vaikka aluks idea kuulostaiskin hyvältä..  Jotkut on saattanut jo esim instagramista huomata, mutta siis mä teinkin pikku uudistuksen hiuksiini uuden vuoden kunniaks! Tai siis Sailahan tän toteutti!

Välillä siis vähän räikeempää!  ps. kattokaa (vasen kuva) mun raivostuttavaa pyörrettäni takaraivolla, miten ihmisellä voi olla tommonen?? Aina tarvii olla 200asteiset raudat ja vahvat lakat  käytössä et saa ton jotenkuten piiloon! 

Mutta joo nyt jo on ikävä vaaleeta :D Ei sillä että täs punases mitään vikaa olis! Mulla kestää tää tottuminen hiukan, varsinkin kun vaaleeta katteli 1,5 vuotta. Okei oli mulla 1-2kk välissä se vähän oranssihtavanruskee, mut ei se ollu näin iso muutos. Ennen vaaleeta en osannut olla sit taas mikään muu ku tummatukkanen (ja sitä mä olin moonen monta vuotta).

1.1.2015 aamulla suunnilleen 7 aikaan heräilin ensinnäkin krapulaisena,  mutta myös ihmetellen että miksei toinen aukee lainkaan. Paniikissa kokeilin kädellä silmääni, salamana sängystä ylös ja vessaan peilin eteen juosten ja toivoen et mä kuvittelin. No enhän mä mitää kuvitellu, luomi turvonnut niin paljon että tosiaan koko silmä oli ummessa, koko luomi ihan punanen ja silmään sattu ihan sikana. Välillä tuntu siltä kun olis yläluomen alla ollut joku roska, mut mitään ei näkynyt.. varsinkaan kun turvonnutta luomee ei saanu paljoo liikuteltua :D Menin takasin nukkumaan ja toivoin herääväni tähän vuoteen uudelleen kauniimpana.

Saman näkösenä heräsin uusiks 12 jälkeen. Laitoin kylmän pyyhkeen silmän päälle ja sain turvotuksen laskemaan. Tietysti kun oli pyhäpäivä, niin en viitsinyt lähteä päivystykseen kun ajattelin että siellä on varmasti tärkeämpiäki tapauksia Uuden vuoden juhlinnan jälkeen. Apteekista hain ensiavuksi jotain silmätippoja, jotka lievensi kutinaa ja punotusta, siellä myös sanottiin että sinne päivystykseen olis ollut 6h jono. Huh. Seuraavana aamuna menin lääkäriin ja sain ihania "hehhe toi on ampunu raketilla silmään"-katseita... Lääkäri totesi että mulla on luomirakkura. Mikä? Joku rauhanen mennyt tukkoon ja aiheuttanu herneen kokosen kovan paukuran luomeen. Sain antibioottirasvaa ja käskettiin hautoa lämpimällä pyyhkeellä ja sanottiin vielä perään et "Jollei se itellään oo tyhjentyny 3 kuukauden aikana ni sit se täytyy kirurgisesti tyhjentää, siin vaan käännetää luomi nurinpäin ja avataan se patti. Nii ja toi rasva tulee suoraan silmään, se on sellasta ettet nää  sit yhtään mitää hetkeen." Oli mukavan hämmentävää lähteä lääkäristä miettien kuinka hiton kauan mä näytän tältä ja miten teen työni puolisokeena??!

Onneks oli viikonloppu heti uv:n jälkeen, sillä en mä kehdannut liikkua missään. Koko vkl vaan kotona silmää hoidellen ja 1000leffaa kattoen :D Viis päivää mulla sit oli patti silmässä, välillä enemmän turvoksissa/kipeenä ja välillä vähemmän. Sit se vaan tyhjeni yhen yön aikana. Hyi. Luomessa on edelleen ihan minimini kova patti, mutta sitä ei edes näy, sen vaan tuntee. Lääkärin mukaan sellanen sinne yleensä jääkin ja saattaa mennä vuosikin ennen ku se sieltä katoo. Kiva. Kaikkee sitä voi näköjään tulla. -.-  Toivottavasti teidän vuosi on alkanut paremmin! =)

Moni on täällä kehunut mun vaaleita hiuksiani... mitäs mieltä ootte näistä? : )